Elektroninen tanssimusiikki eli EDM on tämän päivän suosituinta pop-musiikkia

Dance-musiikki, tuttavallisemmin EDM eli elektroninen tanssimusiikki, on yksi tämän päivän soitetuimmista musiikkigenreistä, jolta ei ole voinut jäädä pimentoon radiovastaanottimen edessä. EDM on ehkä yksinään suurin rajanvetäjä sukupolvien populaarisen musiikkimaun välillä: Kun nykyisten kolmekymppisten vanhemmat on kasvatettu rockin ja metallimusiikin aikakautena, on tämän päivän nuorille aikuisille nimenomaan elektroninen tanssimusiikki se genre, joka on soinut radiossa eri muodoissaan syntymävuodesta saakka. Monien ensimmäiset lapsuuden musiikkimuistot ovat eurodance-ajoissa tai ainakin niitä vastaavissa Smurffi-versioissa.

90-luvun eurodance-kappaleista ja Captain Jackista on tultu pitkä matka tähän päivään, ja tällä hetkellä elektroninen tanssimusiikki on luultavasti kaikista laajimmalle levinnyt ja soitetuin musiikkityyppi, ainakin nuorisomusiikin saralla. Elektroninen tanssimusiikki on imenyt vuosien varrella vaikutteita populaarimusiikin eri suuntauksista. Toisaalta on ehkä paikallaan väittää, että EDM:stä on itse asiassa tullut populaarimusiikkia sen suurimmassa merkityksessä. Tyylilajina elektroninen tanssimusiikki on tunnistettavissa varsinkin ylägenrenä, vanhan kansan mukaisesti “jumputuksena”, mutta itse asiassa sen kirjo on hyvin laaja.

Dance-musiikin eri tyylilajit

Elektroninen tanssimusiikki on jaettavissa useisiin eli alagenreihin, ja kuten muissakin suosituissa musiikkityyleissä, osa genreistä on tehty suuremmalle yleisölle, kun taas osa on selvästi kohdennettu vain kyseisen musiikkityylin tosifaneille. Kun nykyistä dance-musiikkigenreä lähtee pilkkomaan, on ehkä helpoin aloittaa kaikista suosituimmasta tanssimusiikista, eli perinteisestä EDM:stä. Perinteisin EDM, eli se kaikista kuulijaystävällisin muoto, on juuri sitä kuuluisaa jumputusta, jota kaupalliset radiokanavat ja yleisömagneetteina toimivat festarit nykyään tarjoavat. Ylägenrenä perinteinen elektroninen tanssimusiikki on kehittynyt 70-luvun funk-ja discogenreistä.

Perinteinen elektroninen tanssimusiikki voidaan jaotella vielä erilaisiin alagenreihin, joille kaikille yhteistä on niin sanottu 4/4 tahtilaji. Tahtilajin merkitystä ei kuitenkaan tule aliarvioida, sillä juuri tahtilajin vuoksi tämä tanssimusiikin muoto on mahdollista tunnistaa helposti, ja tahtilajin ja melodioiden vuoksi kyseinen musiikkigenre ikään kuin vie kuulijan mukanaan. Suuri osa radiokanavilla kuultavasta perinteisestä elektronisesta tanssimusiikista on popularisoitua housea ripauksella teknoa. House on elektronisen tanssimusiikin alalaji, jonka tunnistettaviin piirteisiin kuuluvat etenkin melodiset vokaaliosuudet, syntetisaattorimelodiat ja tarttuva neljän lyönnin rumpukomppi.

Muita dance-musiikin tyylisuuntauksia

Kun puhutaan dance-musiikista, on tiettyjä tyylilajeja, joita ei voi jättää mainitsematta. Yksi näistä on tietenkin tekno. Housen noustessa laajasti osaksi populaarikulttuuria 90- ja 2000-luvuilla, tekno on, ehkä eurodancen kulta-aikoja lukuun ottamatta, säilyttänyt asemansa pienemmän piirin juttuna. Kuitenkin myös nykypopin suurimmat EDM-hitit sisältävät osuuksia teknosta, mutta kokonaisuuksina kyseiset kappaleet muistuttavat enemmän housea kuin teknoa. Teknon perinteisiin piirteisiin kuuluvat kevyt mutta nopea 4/4 rytmikomppi sekä kappaleiden hyvin samankaltainen rakenne. Tekno onkin edelleen erityisesti DJ:n soittoon tarkoitettua musiikkia.

Muita 4/4-rumpukompilla rakennettuja elektronisen tanssimusiikin tyylejä ovat trance ja hard dance. Jos tekno voidaan nähdä nykypäivänä klubimusiikin ja suositummaksi kasvaneen housen pikkuveljenä, on trance vielä pienemmän skaalan musiikkityyli, joka näki populaarisen kulta-aikansa eurodancen aikoihin 90-luvulla. 90-luvun ja 2000-luvun taitteessa trance oli ehkä suosituin elektronisen musiikin tyylilaji, jonka päätähtiä olivat esimerkiksi Armin Van Buuren, Tiësto ja ATB. Trancesta puhuttaessa ei voi myöskään olla mainitsematta Above & Beyondia, jonka jäsenenä on kunnostautunut suomalainen Paavo Siljamäki.

Rikkinäinen dance-musiikki eli break-beat

Jos perinteinen elektroninen tanssimusiikki on jaettavissa housen, teknon ja trancen alatyyleihin, on tämän tavallisen EDM:n rinnalle muodostunut toinen tanssimusiikin ylätyylilaji, joka ei välttämättä ole yhtä tunnettu kaikkien EDM-fanien keskuudessa. Siinä missä perinteinen elektroninen tanssimusiikki nojaa neljän tahdin ja melodian tuomaan erityiseen hurmokseen, rikkonaisen tahdin musiikkityylit eli break beatit on tarkoituksenmukaisesti sävelletty rikkomaan tämä tanssimusiikin yleiskaava. Suuri osa break beat-tyylilajeista on syntynyt Isossa-Britanniassa, ja nämä musiikkityylit ovatkin ottaneet vaikutteita rikkonaisista ska- ja reggae-rytmeistä ja tietysti punkista.

Rikkonaisen tahdin musiikkityylit eli niin kutsutut break beatit voidaan jakaa tavalliseen breakbeat-musiikkiin, drum ‘n bassiin, elektroon ja dubstepiin. Näiden musiikkityylien tunnusomaisia piirteitä ovat nimen omaisesti tahtilajien rikkonaisuus, jolloin tahdissa ei ole tarkoituksen mukaisesti neljää iskua, vaan taustassa saattaa olla useita eri tahteja samanaikaisesti. Tätä kutsutaan polyrytmiaksi. Etenkin breakbeat ja drum ‘n bass ovat musiikkityyleinä verrattavissa klassisen musiikin ja jazzin eroihin. Kuitenkin break beat-musiikkityylit ovat hyvin suosittuja omine fanikuntineen. Välillä rikottuja tanssimusiikin tyylejä kuullaan myös mainstream-musiikissa.

Dance-musiikki ja tunnettuja artisteja

Elektroninen tanssimusiikki on sen syntyhistoriasta lähtien ollut hyvin suosittua. Syy siihen löytyy musiikkityylin nimestä, sillä kyseessä on nimenomaan tanssittava musiikki. Nykyisestä klubi- ja yökerhokulttuurista on siis turha puhua ilman elektronista tanssimusiikkia. Yökerhojen tanssilattiat ja tanssimusiikki ovatkin syntyneet ja kasvaneet käsi kädessä aina funk- ja disco-musiikista lähtien. Etenkin ruotsalaiset ovat kunnostautuneet erittäin maineikkaina musiikintuottajina tanssimusiikin saralla. Ruotsalaisia alan kuuluisuuksia ovat esimerkiksi Swedish House Mafia ja Avicii. Norjasta taas on ponnistanut ehkä tämän hetken tunnetuin artisti, Kygo.

Dance-musiikin tulevaisuus

Elektroninen tanssimusiikki pysyy luultavasti niin kauan kuvioissa, kun ihmisillä on tarve irrottautua nykyhetkestä transsinomaiseen tunnelmaan yökerhojen tanssilattialle ja festarikeikkojen yleisöön. Nykyinen teknologian kehitys on tuonut myös musiikin tuottamisen ihmisten kotikoneille, joten voimme olla varmoja, että dance-musiikin genret ja tarjonta laajenevat entisestään. Ehkä jonain päivänä voidaan myös nähdä Suomesta seuraava kansainvälinen superartisti, etenkin kuin lähes kaikilla muilla naapurimailla on jo omansa. Darudea ei tietenkään tule väheksyä: Sandstorm on edelleen yksi soitetuimmista suomalaisista kappaleista.

Leave a Comment